Joskus suunnitelmien meneminen mönkään ei tarkoitakaan välttämättä huonompaa vaihtoehtoa. Tämä lauantai-ilta on oiva esimerkki sellaisesta: olimme alunperin kaavailleet aikuisten iltaa kaverien kesken Turun suunnalla, mutta lastenhoitajavajeesta johtuen ilta kääntyi seesteisen rauhalliseksi kotikäperrysillaksi kera lasten. Ohjelmassa ruokaa, saunaa ja yleistä halailua sohvalla. Jälkeenpäin ajateltuna ei harmita, vaikka ystäviäkin olisin ollut mukava nähdä pitkän tauon jälkeen.

Kuvat yhtä sameita kuin olotila saunan jälkeen. Mulla on muuten yöpaitana monessakin blogissa näkynyt maximekko hennesin nettikaupasta. Totesin sovitellessani eteisen peili edessä, että piirun verran liian IT-mekko mulle ja tähän kylään. Maximekko taitaa vaatia 180cm pituuden ja BMIn 18 näyttääkseen hyvältä. Yöpaitana loistava: ei hihoja ( ne ahdistaa), meteriaali ihanan pehmeää ja ohuttu trikoota, halpa ku saippua ja 5cm liian pitkä helma huolehtii kätevästi suurimmat pölypallerot lattialta.

Töistä kotiuduttuani nautimme herkullisen (ja aika terveellisen) päivällisen: kanafileitä, paprikoita ja sinihomeella täytetyjä chilejä grillattuna ja vihreää salaattia! Ihan mielettömän hyvää, eikä edes ollut kovin tulista, kiitos tukkoisen nenän! Kuvaa herkku päivällisestä en muistanut ottaa, mutta teemme chilejä varmasti uudelleen, lupaan kuvailla silloin. Iltapalaksi nautiskelen pienen kaneliomenapuumme ensimmäisiä omenoita, kuvassa koko sato! Ja vähän täytyy rahkaa maistella.

Ps. Äitinä iloitsen vanhemman tyttären (nuorempaa voisi kuvailla lihansyöjäksi) kasvavasta innostuksesta kasvisten ja vihannesten syöntiin. Tänään popsi innoissaan kokonaisen paprikan täytteineen. Tästä seurauksena allerginenreaktio nukkumaan mennessä: kamala kutina koko keholla, soitto TK-päivystykseen, 1/2 Histec ja odottelua sohvannurkassa. Pienellä säikähdyksellä päästiin, nyt nukkuu jo rauhallisena omassa sängyssään.