Jossei mene hyvin Suomen olympiakisajoukkeella, niin ei mene kyllä tällä pointseilijallakaan. Viikonlopun suoritus yhtä loistelijas kuin sinivalkoisten mäkihyppääjien. Eilen mikään asia ei tuntunut sujuvan, miten olisi pitänyt. Aamusta alkaen Isompi lapsi sairaana, nuorempi äärettömän kiukkuinen ja kaadoin kaffenpurut hienolla kierteellä pitkin keittiötasoja. Puolenpäivän aikaan lounaslautanen lensi vielä hienommassa kaaressa kivilattialle, ihme etten osunut syöttötuolissa istuneeseen. Ja tietysti lautasella oli punajuuri viipaleita. Laattalattian vaaleat saumat hihkuivat riemusta saadessaan uuden batiikkivärjäyksen. Sininen teemalautasen pienet sirpaleet levittyivät tasaisesti keittiön ja olohuoneen aluelle. Vegetaristiksi yht´äkki muuttunut koira ahmi kuuman kasvispihvini. Iltapäivän odotin, koska hauveli oksentaa. Piti imuroinda ja mopata lattiat ennen kuin sain syödä. Tarviiko edes mainita, että olen nälkäisenä kärttyinen?

Iltapäivän välttelin menestykkäästi minkään asian hoitamista. Klo 20 aikaa kerran jo nukkumaan mennyt vanhempi muksu voi sen verran huonosti, että käynti terveyskekseen oli väistämätön. Onneksi siellä ei ollut yhtään jonoa, joten mieheni ja tyttö pääsivät pian kotiin. Talon rauhoittuessa vihdoinkin klo 21 jälkeen ei liene ihme, että CandyKing vei tämän prinsessan. Tulos näkyi ikävästi aamulla vaa´alla.  :-(

Maanantai päivänä sain sentään sen verran aikaiseksi, että kaffettelin kaupungilla ystäväiseni kanssa. Muuten päivä kului jotenkin tasaisen harmaasti pölypallojen ja räkäisten nenäliinojen keskellä kumpiakaan siivoomatta. Huoh. Jääkaapinovi kävi liian tiheään... En saanut edes tänne kirjoitetuksi. Ei saa lasten sairastelua syyttää, mutta jotain omassa päässä naksahtaa kun arki ei sujukkaan kuten kuvittelee.

Nyt ei auta kuin aloitta homma alusta. Meinasin pyörtyä vaa´alla. Spinni varattu illaksi ja kaurapuuro kattila liedellä. Ajattelin tsempatakseni itseäni pitää ruokapäiväkirjaa myös täällä, joten näkyy mitä olen syönyt. Here we go.